Mikä on perusopetuksen jälkeinen yhteishaku?

Perusopetuksen päättyminen on merkittävä vaihe nuoren elämässä, ja seuraava askel kohti ammatillista tulevaisuutta alkaa usein yhteishausta. Perusopetuksen jälkeinen yhteishaku on valtakunnallinen hakujärjestelmä, jonka kautta hakeudutaan ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen. Se on eri järjestelmä kuin korkeakoulujen yhteishaku, joka on tarkoitettu jo toisen asteen suorittaneille. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä perusopetuksen jälkeinen yhteishaku tarkoittaa käytännössä, kenelle se sopii ja miten hakuprosessi etenee.

Kenelle perusopetuksen jälkeinen yhteishaku on tarkoitettu?

Perusopetuksen jälkeinen yhteishaku on suunnattu ensisijaisesti peruskoulun päättäville nuorille, jotka hakevat jatko-opintoihin heti yhdeksännen luokan jälkeen. Hakuun voivat osallistua kaikki, joilla on suomalainen perusopetuksen päättötodistus tai vastaava ulkomainen todistus.

Hakuun voivat osallistua myös aiemmin peruskoulun suorittaneet, jotka eivät ole vielä hankkineet toisen asteen tutkintoa. Tämä tarkoittaa, ettei ikäraja ole este, vaan ratkaisevaa on se, ettei hakijalla ole aiempaa toisen asteen tutkintoa suoritettuna. Erityisjärjestelyjä on saatavilla esimerkiksi hakijoille, joilla on oppimisvaikeuksia tai sosiaalisia syitä, jotka ovat vaikuttaneet aiempaan koulumenestykseen. Tällöin hakemuksen liitteeksi voidaan toimittaa asiantuntijan lausunto, kuten psykologin, koulukuraattorin tai sosiaalitoimen kirjallinen arvio.

Mihin koulutuksiin yhteishaussa voi hakea?

Yhteishaun kautta voi hakea ammatillisiin perustutkintoihin sekä lukiokoulutukseen. Meillä Salon seudun ammattiopistossa tarjolla on laaja valikoima ammatillisia koulutusaloja, joihin voi hakeutua perusopetuksen jälkeisessä yhteishaussa.

Hakukohteita löytyy monipuolisesti eri aloilta. Teknisistä aloista kiinnostuneet voivat tutustua esimerkiksi sähkö- ja automaatioalaan, kone- ja tuotantotekniikkaan tai talotekniikkaan. Palvelualoista kiinnostuneille tarjolla on muun muassa sosiaali- ja terveysala, ravintola- ja catering-ala sekä hius- ja kauneudenhoitoala. Lisäksi voi hakea esimerkiksi liiketoimintaan, logistiikkaan, rakennusalalle tai tieto- ja viestintätekniikkaan.

Jos oma urasuunta on vielä epäselvä tai tarvitset lisäaikaa opintojen suunnitteluun, yhteishaussa voi hakea myös TUVA-koulutukseen eli tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen. TUVA on tarkoitettu niille, jotka haluavat vahvistaa opiskelutaitojaan ja selkiyttää jatko-opintosuunnitelmiaan ennen varsinaisen tutkinnon aloittamista. Koulutukseen sisältyy kaikille yhteinen opiskelu- ja urasuunnittelutaitoihin keskittyvä osio sekä valinnaisia osia, joiden avulla voi vahvistaa perustaitoja ja arjen taitoja.

Yhteishaun aikataulu ja hakeminen käytännössä

Perusopetuksen jälkeinen yhteishaku järjestetään keväisin, ja vuonna 2026 haku ajoittuu keväällä yhdeksännen luokan loppupuolelle. Tarkemmat hakuajat kannattaa tarkistaa opintopolku.fi-palvelusta, joka on virallinen hakukanava kaikille toisen asteen yhteishakijoille.

Hakemus täytetään ja lähetetään Opintopolku-palvelussa. Hakija voi hakea useampaan hakukohteeseen ja asettaa ne haluamaansa järjestykseen. On tärkeää harkita järjestys huolellisesti, sillä opiskelupaikka myönnetään ensisijaiseen kohteeseen, johon hakija tulee valituksi. Hakemuksen liitteenä voidaan tarvita esimerkiksi asiantuntijan lausunto, jos hakijalla on erityisiä syitä, jotka ovat vaikuttaneet koulumenestykseen. Kaikki hakuvaiheessa annetut tiedot tarkistetaan oppilaitoksessa, joten tietojen oikeellisuus on keskeistä.

Opiskelijavalinta ja pisteytyskriteerit

Opiskelijavalinta perusopetuksen jälkeisessä yhteishaussa perustuu pääasiassa peruskoulun päättötodistuksen arvosanoihin. Eri koulutusaloilla voi olla painotuksia tiettyihin oppiaineisiin, ja joillakin aloilla järjestetään myös soveltuvuuskokeita tai haastatteluja osana valintaa.

TUVA-koulutuksessa opiskelijavalinta tehdään kuitenkin hakemuksen tietojen perusteella ilman haastattelua. Tämä tarkoittaa, että hakemuksen huolellinen täyttäminen on erityisen tärkeää, koska se on ainoa valintaperuste. Jos hakijalla on oppimisvaikeuksia tai muita erityisiä syitä, jotka ovat heikentäneet aiempaa koulumenestystä, nämä voidaan huomioida valinnassa asianmukaisen lausunnon avulla. Lausunnosta tulee käydä ilmi, miten kyseinen asia on vaikuttanut opiskeluun perusopetuksessa.

Hakijoilla, joilla ei ole suomalaista päättötodistusta tai jotka ovat suorittaneet perusopetuksen ulkomailla, on omat menettelynsä todistusten vertailua ja kielitaidon arviointia varten. Näissä tapauksissa oppilaitokseen kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä.

Mitä tapahtuu yhteishaun jälkeen?

Yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen hakijat saavat tiedon opiskelupaikastaan. Opiskelupaikan voi joko vastaanottaa tai siitä voi kieltäytyä. Jos opiskelupaikka jää saamatta ensimmäisessä haussa, on mahdollista hakea täydennyshaussa, joka järjestetään kesällä jäljellä oleviin paikkoihin.

Opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen alkaa käytännön valmistautuminen opintojen aloittamiseen. Opinnot rakentuvat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti, ja jokaisella opiskelijalla on oikeus saada ohjausta ja tukea opintoihinsa. Tukea tarjoavat vastuuopettaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja sekä opiskeluhuollon palvelut.

Lisätietoa yhteishausta ja hakeutumisesta löydät suoraan yhteishaun sivulta. Kannattaa myös tutustua eri koulutusaloihin rauhassa ennen haun alkamista, jotta hakukohteiden järjestys on harkittu ja vastaa omia kiinnostuksen kohteita ja vahvuuksia.

Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.