Jaostot ja neuvottelukunta
Jaostot
Kuntayhtymässä toimii yhteensä 15 eri alue- tai alakohtaista jaostoa, joihin kuntayhtymän johtaja kutsuu tarpeellisen määrän jäseniä. Kukin jaosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Kuntayhtymän johtaja muodostaa jaostojen puheenjohtajista ja johtoryhmästä neuvottelukunnan, joka valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Jaostojen ja neuvottelukunnan toimikausi on valtuuston toimikausi.
Jaostojen ja neuvottelukunnan toiminta, kokoaminen ja nimeäminen on määritelty tarkemmin Salon seudun koulutuskuntayhtymän jaostot ja neuvottelukunta ohjeessa.
Autokorjaamojaosto | Mona Haakanen
Hiusalan jaosto | Henna Muntola
Kone- ja metallialan jaosto | Hans Strömberg
Käsi- ja taideteollisuusalan jaosto | Anu Pelander
Liiketoiminnan jaosto | Mikko Virtanen
Logistiikkajaosto | Janne Nummelin
Maarakennusalan jaosto | Satu Alajärvi
Matkailu-, ravintola- ja cateringjaosto | Tiina Kesälä
Paimion työelämäjaosto | Jari Jussinmäki
Puhdistuspalvelualan jaosto | Asta Tuomela
Rakennus-, LVI-, ja pinta-alan jaosto | Saku Kanasuo
Someron työelämäjaosto | Sami Suikkanen
Sosiaali- ja terveysalan jaosto | Heli Koskela
Sähköalan jaosto | Anu Areva
Tieto- ja viestintätekniikan jaosto | Juha Borenius
Neuvottelukunta
Neuvottelukunta koostuu kaikkien jaostojen puheenjohtajista. Kokouksien esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Kuntayhtymän johtoryhmä ja työelämäpalveluiden johtaja ovat kutsuttuina neuvottelukunnan kokouksen. Neuvottelukunnan toiminnan tavoitteena on jakaa työelämän edustajille tietoa ammatillisen koulutuksen (koulutustoimialan) nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Edistää koulutustoimialojen välistä yhteystyötä, edistää ammatillisen koulutuksen kehittämistä kokonaisuutena ja löytää synergiaetuja koulutus- ja toimialojen välillä.
Neuvottelukunta kokoontuu noin kaksi kertaa vuodessa Taitajankadun tiloissa.
Jaostojen ja neuvottelukunnan tehtävänä on:
- Edistää koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja työelämäkytkentää
- Arvioida alakohtaista koulutustarvetta; sekä työelämän kehittämistehtävään liittyvien yrityksille ja työyhteisöille tarjottavien palveluiden tarvetta.
- Edistää koulutuksen laadullista ja määrällistä ennakointia:
- Keskustelemalla alan työvoimatarpeesta ja sen muutoksesta, uusista osaamistarpeista alalla toimiville työntekijöille, yritysten tulevaisuuden näkymistä sekä toimialan kehityksestä.
- Keskustelemalla alalla tarvittavasta osaamisesta, osaamistarpeiden muutoksesta, tulevaisuuden osaamistarpeista, teknologian kehityksestä sekä opetuksessa tarvittavista tiloista, koneista ja laitteista.
- Antaa pyydettäessä lausuntoja alakohtaisesta koulutustarpeesta, investointisuunnitelmista ja muista koulutuksen kehittämiseen liittyvistä olennaisista asioista.
- Käsitellä koulutusalan asiakas-, opiskelija-, ja työelämäpalaute vuosittain; ja antaa suosituksia korjaaviksi toimenpiteiksi.