Hankkeet
Oppimisen tuen kehittäminen Salon seudun ammattiopistossa
27.5.2025
Oppimisen tuen kehittäminen Salon seudun ammattiopistossa – Tukea paremmaksi -hanke
Salon seudun ammattiopistossa kehitetään oppimisen tuen järjestelmää vuoden 2025 aikana osana Opetushallituksen rahoittamaa Tukea paremmaksi (TUPA) -hanketta. Kehittämistyöllä valmistaudutaan 1.8.2026 voimaantulevaan oppimisen tuen uudistukseen, jossa korostetaan ennakoivaa matalan kynnyksen tukea. Kehittämistyötä tehdään oppilaitoksessa laajassa yhteistyössä eri alojen opetus- ja ohjaushenkilöstön kanssa.
Yhteisöllinen kehittäminen edistää tavoitteisiin sitoutumista ja yhdenvertaisia käytäntöjä
TUPA-hankkeen alussa kerättiin alkukartoituskyselyt oppilaitoksen opiskelijoilta ja opetus- ja ohjaushenkilöstöltä oppimisen tuen toteuttamisesta, jotta nykytilasta sekä kehittämistarpeista saatiin tietoa. Kysely toimii myös mittarina, kun kehittämistyön vaikuttavuutta arvioidaan tulevina vuosina. Hankkeen alussa kyselyjen tuloksia ja kehittämisen tavoitteita käsiteltiin yhteisesti eri koulutusaloilta koostuvan kehittäjäryhmän kanssa. Kun opetus- ja ohjaushenkilöstö osallistuu kehittämiseen jo varhaisessa vaiheessa, on jaettua vastuuta kehittämistyöstä helpompi edistää. Lisäksi voidaan tunnistaa, mitkä asiat oppilaitoksessa toteutuvat jo hyvin, ja mihin tekijöihin kaivataan koko oppilaitosta koskevia yhteisiä tarkennuksia ja linjauksia.
TUPA-hankkeessa kootaan yhteen oppimisen tuen kokonaisuutta oppimisen tuen uudistuksen (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 63 §, 64 §) ja sen toimeenpanon tuen pohjalta (Opetushallitus 2025). Seuraavaan kuvioon on koottu oppimisen tuen kokonaisuuden tekijöitä, joita oppilaitoksessa tarkennetaan osana opintojen eri vaiheita ja eri tahojen välistä yhteistyötä.
Erilaiset tuen muodot avataan, jotta ne ovat näkyviä niin opiskelijoille, henkilöstölle, huoltajille kuin muille yhteistyötahoille ja mahdollistavat yhdenvertaisemmat käytännöt eri alojen opiskelijoiden tuen toteuttamiseen.
Yhteisöllinen kehittäminen mahdollistaa toimivien käytäntöjen jakamisen
TUPA-hankkeen aikana on pilotoitu oppimisen tuen muotoja, kuten pienryhmä- ja pajatoimintaa, ammattitaitovaatimusten ja opiskelupolun selkiyttämistä sekä työelämäohjauksen keinoja.
”Olemme liiketoiminnan koulutuksessa selkeyttäneet ammattitaitovaatimuksia työtehtäviksi ja kehittäneet pajatoimintaamme niin, että opiskelijoiden tavoitteiden saavuttamista seurataan tarkemmin. Opiskelija esimerkiksi kirjaa ylös pajan opettajan kanssa päivittäiset tavoitteensa. Myös tuen tarpeita kartoitetaan muutaman kerran vuodessa, kun erityisopettaja kerää pajassa opiskelevilta kyselytietoa heidän toiveistaan tuen toteuttamiselle”, liiketoiminnan opettaja Maija Terho kertoo.
TUPA-hankkeessa järjestettiin toukokuussa 2025 kehittäjäryhmän yhteinen seminaari, jossa toimivia tuen muotoja esiteltiin. Lisäksi seminaarissa keskusteltiin poikkialaisissa pienryhmissä opiskelijoiden opintoihin kiinnittymisen tukemisesta osana matalan kynnyksen tukea. Vaikka alakohtaiset erot esimerkiksi opetus- ja työskentelyjärjestelyissä voivat olla suuria, nousi seminaarissa esiin tuen toteuttamisen keinoja, joita voidaan soveltaa eri aloilla.
”Ajoneuvoalan koulutuksessa oli kutsuttu työpaikan edustajia kylään oppilaitokseen, jonka aikana tutustuttiin vapaamuotoisissa merkeissä ja samalla kartoitettiin esimerkiksi harjoittelupaikkoja erityisen tuen opiskelijoille. Tämä oli tosi hyvä tapa pitää yhteyttä työelämään ja vastaavaa voisimme toteuttaa liiketoiminnan puolella. Catering-alalla taas oli hyvänä käytäntöjä kirje, jonka opiskelijat kirjoittavat työnantajalle ennen työssäoppimisjaksoa. Kirjeessä he voivat kertoa, millaista tukea he toivovat jakson aikana”, Maija Terho kertoo.
Lisäksi seminaarissa tunnistettiin konkreettisia koko oppilaitosta koskevia ratkaisuja opiskelijoiden tuen tarpeiden kartoittamiseksi, ohjauksen saavutettavuuden edistämiseksi ja työelämävalmennuksen kehittämiseksi. Esimerkiksi yhtenäiset opiskelijakyselyt tuen tarpeista ja selkeät työssäoppimisen valmennusoppaat opettajille, opiskelijoille ja työpaikkaohjaajille nähtiin tärkeiksi. Erityisesti poikkialaiset keskustelut vahvistivat jaettuja tavoitteita opiskelijoiden tuen toteuttamiseksi: opiskelijoiden kohtaaminen, kysyminen, vahvuuksien ja motivaation tukeminen, myönteinen ilmapiiri, matalan kynnyksen tuki sekä selkeät ja saavutettavat oppimisympäristöt.